Rommin elämää

Kinuski 22. Tammikuu, 2008

Bluemeadow’s Prince of Persian “Rommi”

Rommi koiranetissä

Kasvu

Yleiset

Syntynyt: 7.2.2008

Rotu: Shetlanninlammaskoira

Väri: Blue merle

Sukupuoli: uros

Koko: 39,5 cm

Isä: Bumtsi Bum Ananas Coctail, Vingo koiranetissä

Emä: Fin & Est & S Ch Bosom Buddy’s Emblem of Love, Wilma koiranetissä

Sisarukset: Bluemeadow’s Perfect Coctail (tri), Bluemeadow’s Papaya Picker (tri)

Kasvattaja: Kennel Bluemeadow’s Kirsi Ruotsalainen & Jasmine Rautapuro

Terveys

Silmät: Mikropapilla (näkönysty normaalia pienempi) vasemmassa silmässä, distichiasis (ei häiritseviä)

Sydän: terve, ei sivuääniä

Polvet: 0/0, terveet

Lonkat: B/B, terveet

Kyynärät: 0/0, terveet

Muuta: Kaikki hampaat, oikea purenta

Tulokset

Näyttelyt: JUN ERI 2  arvostelut

Näyttelyiden ykkösruusuke 2009

TOKO: mölli, treenaillaan ehkä kisoja silmällä pitäen..

Kuvaus

Rommi on luonteeltaan reipas ja utelias. Se oli koko pentueen pomo, joka määräsi touhuista ja teki melkeinpä mitä tahtoi. Hieman huvittava osoitus tästä pomoudesta on se, että 8 viikon ikäisenä poika yrittää aina välillä astua käsiä ja omaa peilikuvaa haukutaan armottomasti. Rommin reippaus yllätti meidät, koska olimme varautuneet siihen, että poika itkisi ensimmäisenä yönä, mutta sitä ei tapahtunut ollenkaan. Kaikki mahdolliset paikat poika tahtoo tutkia ja lelut kiehtovat valtavasti. Tällä hetkellä suosikki taitaa olla pehmeä vinkulelu, siitä kun saa pennun hampailla hyvin kiinni. Se on onni, että Rommi ei ole kovinkaan kova haukkuja, vaikka niitäkin tulee aika ajoin. Rommi enemmänkin uhisee ja puhisee.

Nyt kun poika on vähän kasvanut, luonne on vain tullut selkeämmin esiin. Rommi on Riivö. Aivan mahdoton riehumaan ja härnäämään muita, kova leikkimään. Kovapäinen tapaus, joka ei helposti anna periksi. Mutta sitten kuitenkin mammanpoika, sylivauva, unilelu, joka aamuisin hyppää sänkyyn ja tulee meidän väliin rapsuteltavaksi ja torkkumaan. Innokas tekemään ja erittäin erittäin nopea oppimaan. Tokoillessa välillä oikein näkee, miten Rommin aivot raksuttavat, kun se miettii mitä me halutaan sen tekevän.

Rommi ei pienestä hätkähdä. Sen kanssa on helppo liikkua kaupungilla tai missä vain. Rommi on sellainen teräshermo, joka ei hätkähdä ohiajavasta traktorista tai kolisevasta bussista tai huutavista lapsista. Jos joku asia onnistuu Rommia vähän säikäyttämään, niin hetken ihmettelyn jälkeen palataan nuuskimaan “pelottavaa” asiaa ja lopulta - jos vain sallitaan - nostetaan jalkaa päälle. Paukkuarkuutta pojalla ei todellakaan ole. Uutena vuotena ei reagoinut mitenkään ikkunana alla pamahteleviin raketteihin eikä kesällä siihen, kun kesken lenkin pääsi ukkosmyrsky yllättämään. Minä siinä säikyin enemmän ukkosta kuin Rommi, joka ei ensimmäisen pamahduksen jälkeen korviaan lotkauttanut asialle.

Ainoa ongelma, joka meillä on ollut, on Rommin turha haukkuminen lenkillä. Nyt ostimme haukunestopannan ja se on auttanut kovasti. Enää lenkillä ei räksytetä turhaa (Rommi haukkui ihan huvikseen vain, tylsyyttään) vaan voidaan mennä reippaasti eteenpäin. Me lenkkeilemmekin ahkerasti. Nyt kun kesä tulee taas, niin menemme Kauppiin tekemään pitkiä lenkkejä ja vanhempien luona voidaan sitten pitää ihan vapaana ja rämpiä metsässä koko päivän.

Mitä Rommin kanssa harrastetaan? Tokoilu on nyt aloitettu ja sekä minä että Rommi olemme siitä nauttineet. Mistään kisaurasta emme vielä edes haaveile, pitää nyt katsoa miten asiat tästä alkavat edetä. Tällä hetkellä sekä minä että koira olemme nauttineet tokoilusta ja on se tokokärpänen tainnut puraista minua… Rommi on innokas harjoittelemaan ja tekee aina täysillä. Suhteellisen kovana sen kanssa on ihana treenata, tosin omistajan pitäisi muistaa lopettaa ajoissa. Rommi selkeästi tietää meidän treenipaikat, koska aina, kun edes käymme niiden lähellä, Rommi hakee kontaktia ja on kovaa kyytiä menossa treenaamaan. Paljon olemme edistytty sitten viime syksyn ja kisat vähän siintelevät mielessä. Ehkä ensi kesänä ainakin käymme mölleissä. Mitään suuria tavoitteita meillä ei ole, jos nyt saisimme alemmat koulutustunnukset.. Katsotaan miten edistytään.

Näyttelyissä käymme harvakseltaan, koska ilmoittautumismaksut ovat melko kalliita. Jos lähellä järjestetään näyttelyitä, niin yleensä niihin osallistumme.  Ehdoton vahvuus näyttelyissä Rommilla on hyvä merleväri, hyvin kannetut korvat, pitkä häntä ja kaula, joka aina välillä hukkuu, kun omistaja ei osaa esittää.. Menestys on ollut ihan kiitettävää junnukoiralle. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olemme sijoittuneet EH:lla kilpailuluokassa. Ensimmäinen ERI tuli Tuusulan näyttelyssä 4.7. ja pääsimme paras uros -luokkaan, jossa sitten menestystä ei tullut, mutta olipahan kokemus sekin. Rommilla tulee olemaan näyttelyiden ykkösruusuke vuodelta 2009. Tuloksia-sivulta voi lukea arvostelut. Syksyn 2009 viimeinen näyttely on Tampereella syyskuussa ja sen jälkeen jäämme näyttelytauolle. En tiedä, koska palaamme kehiin, riippuu aivan pojan kehityksestä ja minkälaisia näyttelyitä on tarjolla vuonna 2010. Ehkä jossain kisoissa käymme pyörähtämässä, mutta ensi kesän tavoitteet ovat muilla kentillä ainakin näin ajatusten tasolla. Katsotaan mitkä toteutuvat.

Rommin huonoja puolia voisi tässä myös kertoa. Ei niitä ole ;) Ei vaan. Rommihan on kookkaampi uros, joten se jakaa esim. näyttelyissä tuomareiden mielipiteet. Rommi on myös hidas kypsymään: se on junnukoira ja näyttää junnukoiralta. Tämä sopii minulle erittäin hyvin; halusinhan minä koiran, en broileria. Etuliikkeet ja eturinta ovat parantuneet kovasti tämän vuoden aikana. Osaltaan varmana aika on auttanut, mutta myös ylämäkijuokseminen, jota harrastamme kerran viikossa. Rommilla on pitkä häntä, mutta liikkeissä se nousee ylös, ei kuitenkaan yli selkälinjan, ja jos pitää muille uroksille egoilla, niin vielä ylemmäs. En tähän ole viitsinyt puuttua, koska kysyttäessä asiaa näyttelytreeneissä, on minulle sanottu, että paha sille on mitään tehdä, joten Rommi saa kantaa häntäänsä niin kuin kantaa.

Luonteen osalta Rommin vahvuus on sen tietynlainen kovuus ja innokkuus, mutta yhtälailla ne ovat sen heikkoja kohtia. Kovana koirana Rommi ei tahdo antaa periksi. Meidän auktoriteettia se ei ole juuri testannut, kiitos kasvattajille, jotka heti alussa käskivät tekemään Rommille selväksi kuka on pomo, mutta toisten koirien kanssa tässä on murrosiän pyörteissä ollut hieman ongelmia, lähinnä on pitänyt uhota muille uroksille. Innokkuus yhdistettynä nopeuteen aiheuttaa sen, että innostuessaan Rommi ei malta kuunnella vaan tarjoaa jok’ikisen asian, jonka se osaa namin toivossa. Kaipa sitä voisi sano Rommin kuumuvan tietyllä tavalla, onneksi kuitenkin hyvässä mielessä. Rommi kyllä kuumenee, mutta on iän myötä alkanut myös rauhoittua hyvin. Aiemmin esimerkiksi näyttelyissä odottaminen oli yhtä tuskaa, mutta kokemuksen ja iän myötä on Rommi oppinut rauhoittumaan.

Rommin voi palkata niin nameilla (ahne possu) kuin vetoleikeillä, joten senkin puoleen Rommi on helppo kouluttaa. Innokkuus on välillä myös hyvin ärsyttävää, kun sen yhdistää sitkeyteen. Jos Rommin kanssa on leikitty, esim. heitelty palloa tai kiskottu sukkaa, ja me lopetamme leikin, poika yrittää haastaa meitä mukaan vielä viisikin minuuttia. Onneksi tokon myötä on pojalle kalloon uponnut loppu-sanan merkitys.

Älykkäänä koirana Rommi kuitenkin vaatii tekemistä koko ajan. Paljon se on rauhoittunut kotona, onneksi  ei ole yhtään mitään tuhottu, mutta tekemistä pitäisi olla. Älypelit ovat meillä kovassa suosiossa, valitettavasti vain eräs, jota mainostettiin vaikeana ja haastavana pelinä ei sitä kyllä ole. Kahdessa minuutissa on peli ratkaistu. Enemmän Rommi saa irti joko molekyylitouhupallosta tai pyramidista tai namien piilottelusta.

Jos haluat vielä jotain lisätietoa Rommista, laittele viestiä joko vieraskirjaan tai kommentoi blogiin! Kiitos, kun kävit ja jaksoit lukea omistajan ruusunpunaisten lasien värittämää kuvaa Rommista.

This page has the following sub pages.

• Kasvu

• Kommentit (4)