Maalla on mukavaa

Kinuski 16. Joulukuu, 2009

Nyt olen ollut Rommin kanssa maaseudun rauhassa jo 5 päivää. Ihanaa on ollut. Että mä nautin, kun ei tarvitse tuolle pukea mitään pantaa ja remmiä vaan voi laskea suoraan ovesta ulos juoksemaan lumeen. Siitä on sitten lyhyt matka pelloille kävelemään tai metsiin hiekkatielle tai ihan metsään rämpimään. Rommikin on nauttinut suunnattomasti. Se juosta viipottaa pitkin poikin pihamaata, käy vähän härnäämässä Noppea ja Liliä, juoksee mun luo, nuuhkii rusakoiden ja jänisten jälkiä (ei sentään enää syö niiden paskoja, jotain on poika oppinut siis) ja yksinkertaisesti nauttii. Välillä toki komentaa minua heittämään sille keppiä tai frisbeetä, jos se on mukana. Ainoa, mitä itse kaipaisin tänne edes hetkeksi, on toinen koira. Täällä olisi Rommin tilaa juosta kavereiden kanssa ja nauttia siitä. Harmillista, kun ei nyt oikein ole toista koiraa tähän hätään. Noppea ja Lili ovat niin vanhoja, että ne eivät enää tuollaisesta välitä. Ketään en oikein viitsi tänne myöskään nyt paljoa pyydellä, kun on tietyöt, jotka ovat sotkeneet liikennejärjestelyt täällä. Mutta katsotaan mitä keksitään, eiköhän sitä kuitenkin joku tuttu tule käymään koirien kanssa, jos pyytää nätisti..

Ainoa iso miinus on ollut kelit. Kuten koko Suomessa, tännekin pamahti kovat pakkaset. Yli -20 astetta on ollut muutamana päivänä. Eipä siinä mitään, itse voi aina vetää lisää vaatetta päälle ja olla ulkona, mutta Rommin tassuja rupesi palelemaan. Enpä muista, että se olisi sitä viime vuonna tehnyt. Toisaalta osasyy tähän nosteluun voi olla se, että nyt pakkanen tuli yllättäen, viime vuonna se tuli vähitellen. Ei kerennyt pieni tottumaan. Ensimmäinen päivä oli pahin, toisena poika kesti vähän enemmän. Siitä huolimatta ajattelin kokeilla, josko minun ja ompelukoneen viha-viha -suhde osottaisi lauhtumisen merkkejä ja saisin tehtyä pojalle takin. Jos sitä ei pakkasten takia tule käytettyä, niin ainakin ennen ja jälkeen treenien on takista varmana hyötyä. Tossuja pitää miettiä miten ne parhaiten toteuttaisi. Äidillä on kivaa kangasta kaapissa, josta voimme sitten yhdessä takin taiteilla. Ohjekin löytyi netin syövereistä. Katsotaan mitä tuleman pitää. Laittelen sitten kuvia, kun palaan takaisin Tampereelle ensi vuoden puolella ;)

Vuosi 2010

Kinuski 8. Joulukuu, 2009

Viime vuonna tein listan, jossa katsoin menneyttä vuotta ja asetin tavoitteita. Koska joulun aika on kiireinen, niin teen tämän listan jo nyt. Aloitetaan tänä vuonna toteutuneista asioista:

Vuosi 2009

  • Tokoa on jatkettu ja ajatusta kisaamista on kypsytelty.. Hyvin ollaan edistytty ja into tehdä on valtava. Hyvä pohja jatkaa
  • Näyttelyiden ykkösruusuke 2009 on plakkarissa tuloksilla 2 x EH ja 1 x ERI. Kaiken kaikkiaan näyttelyt ovat menneet todella hyvin. Pääsääntöisesti ollaan saatu EH:ta ja sijoituttu luokassamme, nuorten luokasta tuli yksi voittokin. Pari H:ta on koon takia tullut, mutta itse arvostelut ovat olleet todella hyviä, joten olen tyytyväinen meidän menestykeen.
  • Terveystutkimukset tehtiin, eipä niistä sen kummempaa sanomista ole. Terve poika =)
  • Agilityä ei edes aloitettu, se on harkinnan alla yhä..

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut ihana vuosi. Yhdessä ollaan opeteltu asioita tekemään ja olemaan. Väliin on mahtunut hyviä ja huonoja hetkiä, mutta pääsääntöisesti vain hyviä ja ihania hetkiä, joita on kiva muistella jälkikäteen. Olemme käynee uimassa, pitkä näyttelyrundi Tuusulaan ja Hyvinkäälle oli ikimuistettava, ottaneet paljon kuvia, riehuttu maalla ja nyt viimeisimpänä tutustuneet vauvoihin. Nyt on hyvä sitten asettaa tavoitteet ensi vuodelle.

Vuosi 2010

  • Jatketaan näyttelyissä käymistä ilman sen kummempia tavoitteita. Pidetään hauskaa, nähdään vanhoja tuttuja ja tutustutaan uusiin ihmisiin ja koiriin. Jos EH:ta saisi.
  • Tokoa jatketaan ja ehkä jopa kisamaan edes möllitasolla. Seuraavaksi siis osatavoitteita TOKO:n osalta..
    • Hiotaan alokasluokan liikkeitä, lähinnä jäävät liikkeet ja estehyppy kuntoon, niin alkaa paketti olla kasassa.. Yleistavoite tulevaisuuteen on saada TK1 joskus.
    • Opetellaan nouto, se nyt tosiaan tökkii ja pahasti. Jätetään nyt hetkeksi hautumaan ja otetaan sitten uudestaan.
    • Jatketaan ruudun treenaamista ja muita tuttuja ylempien luokkien liikkeitä (merkki, paikalla istuminen ja seisominen, askelsiirtymät..).
    • Katsotaan ylempien luokkien muita liikkeitä? Riippuu mitä ohjatuissa treeneissä tulee.
    • OHJAAJALLE: rauhoita oma tekemisesi, nyt pitää unohtaa oma luonto ja tehdä asiat rau-hal-li-ses-ti.
  • Pidetään hauskaa =)
  • Pidetään kuntoa yllä mäkijuoksulla ja ehkä kesällä taas uimalla. Syvien lihasten treenaus jatkuu.
  • Katsotaan mitä muuta tuleman pitää.. Ei vielä ole ihan kaikki varmaa.

Tällaisia ajatuksia on nyt mielessä. Katsotaan mitä taas toteutuu. Aika paljon meidän tavoitteet menevät toko-puolelle, mutta eihän se mikään ihme ole, näyttelyissä kun on tavoite saavutettu. Toko on kuitenkin se, mihin haluan keskittyä ja missä kisata. Katsotaan vain missä vaiheessa kisaamispisteeseen päästään. Pääasia kuitenkin on, että pidetään hauskaa ja nautitaan Rommin kanssa tekemisestä. Toivottavasti tulevasta vuodesta tulee yhtä hyvä ja tapahtumarikas kuin tästä vuodesta.

Kuva poitsusta

Kinuski 30. Marraskuu, 2009

Eipä tässä liiemmin muuta kuin halusin laittaa uuden kuvan Rommista. Tausta jne. eivät ole maailman parhaimmat, mutta piti testata seisottamista edestäpäin ja kameran muistissa oli vähän tilaa, joten piti vähän kuvia ottaa. Illasta taas tokotreenit, oikein kivaa =)

Uskomatonta ajatella, että jätkä on kohta kaksi vuotta. Ei voi olla. Aika menee niin nopeasti.

Lentävät veriletut

Kinuski 24. Marraskuu, 2009

Päätinpä eilen ryhdistäytyä taas tuon noudon opettamisen kanssa. Rommihan on alusta asti ollut todella kiinnostunut noutokapulasta ja lenkilläkin mielellään kantaa tikkuja ja keppejä suussaan pureksimatta. Hyvät lähtökohdat noudon opettamiselle vai mitä? Nyt olemme treeneissä siinä pisteessä, että Rommi sietää kädet kuonon ympärillä ilman kapulaa, mutta ei kyllä siitä tykkää. Pitää tuota harjoitella vielä lisää. Miinuspuoli tuossa on se, että kapula on menettänyt nyt kiinnostuksensa. Rommi ei enää sitä suuhunsa ota.

Näin ollen marssin eilen Prismaan ja ostin paketin verilettuja. Namit esiin, kapula maahan ja naksutin käteen. Mitä tekee Rommi? Lähtee peruuttamaan. Se peruutti meidän keittiöstä makkariin.. Ihan hienoa ja kivaa, mutta ei nyt se mitä haettiin. Tuntuu, että Rommi on yhdistänyt tuon naksun peruuttamiseen, joten on vaikeaa saada se tarjoamaan mitään muuta. Toki lopulta vilkaisi kapulaa, josta naksautin. Yritin seurata pojan silmän liikkeitäkin, että olisin siitä voinut naksautta..Lopulta pääsin vähän tiheämmin naksauttelemaan pojalle, veriletut vain lensi. Pidin niitä nimittäin suussani ja aina puhalsin pienen palan. Kyllä koiraihmiset voivat olla hulluja =D

Toivottavasti nyt saisin heräteltyä pojan innostuksen kapulaa kohtaan. Edelleen Rommin kierrokset nousevat, kun kapulan näkee ja haluaisi sen, mutta ei minun tavallani.. Pitää nyt jatkaa tuota naksuttelua ja palkata edes tuosta kapulaan katsomisesta.

Eiliset tokotreenit menivät hyvin. Kauniit ja vauhdikkaat luoksetulot, hyvään perusasentoon. Seuraaminen on parantunut, samoin käännökset. Varmistelen todella paljon oikealle käännöstä, pitäisi ehkä vähitellen jättää käsiapu pois. Otin samaa seuraamiskuviota (hetken suoraan, käännösvasemmalle, täyskäännös, suoraan, käännös oikealle) myös ilman hihnaa ja meni hyvin. Nyt pitää vain itse opetella ottamaan remmi pois. Estehyppy meni hyvin, pääsin jo esteen taakse itse. Kaiken kaikkiaan koira osaa ohjaajasta huolimatta eli minun pitää yhä edelleen rauhoittaa omaa menoani. En voi mennä ja tehdä niin nopeasti kuin tekisin normaalisti vaan pitää tehdä kuin hidastetussa filmissä. Sen kun vain saisi omaan päähänsä.

Alustava näyttelykalenteri

Kinuski 23. Marraskuu, 2009

Tuossa eilen katselin ensi vuoden näyttelyitä. Onpahan taas paljon lähialueilla kisoja, joihin voisi osallistua. Pitää nyt miettiä mihin mennään, tuomarit ratkaisevat aika paljon. Kokoan nyt hyyvin alustavaa näyttelykalenteria tuohon, joka toivottavasti tarkentuu jossain vaiheessa. Voihan olla, että ei osallistuta yhteenkään. Pitää katsoa ja tuumailla rauhassa.

Gallup

Kinuski 17. Marraskuu, 2009

Rommi saa tänä vuonna Shetlanninlammaskoirien Näyttely ykkösruusukkeen hienolla 1xERI ja 2xEH. Nyt pitäisi vain valita kuva lehteä varten. Mulla on muutama vaihtoehto, joista en osaa päättää. Sanokaahan mielipiteenne mikä seuraavista kuvista kannattaisi ottaa.

Vaihtoehto 1.

Vaihtoehto 2

Vaihtoehto 3. ( Jos saisi minut pois taustalta ja kuvaaja Tiinalta luvan.)

Että vinkkejä kaivataan. Viimeinen on kyllä teknisesti kaikkein paras kuva. Se on tällä hetkellä oma suosikkini, mutta mielipiteitä ja ideoita otetaan vastaan.

Lumihepulit

Kinuski 5. Marraskuu, 2009

Sekä minä että Rommi olimme aivan onnessamme, kun aamusta huomattiin, että maassa on lunta. On poika tullut omistajaan.. Molemmat rakastetaan lunta. Rommi sai aamusta ja uudestaan iltapäivästä sellaiset hepulit, että oksat pois. Yliopiston pihassa nauratettiin muita ihmisiä, kun Rommi pyöri väkkäränä ympärilläni ja minä vain nauroin. Tuli vain aamusta mieleen kuinka ihanasti viime talvena Rommi yritti napsia lumihiutaleita suuhunsa <3 Harmi, kun siitä ei saanut kuvaa. Se hetki on kyllä jäänyt mieleen.. Kunpa tämä lumi nyt maassa pysyisi, voisi sitten viikonloppuna ottaa lumikuvia..

Pieni temppuvideo

Kinuski 27. Lokakuu, 2009

Please enable Javascript and Flash to view this Flash video.

Joutessani tekaisin tällaisen pienen videon. Ei kovin kummoinen, mutta jotain edes. Itse kun samalla kuvasi, niin laatu on mitä on. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa.

Omistaja ryhdistäytyy nyt

Kinuski 27. Lokakuu, 2009

Eilen oli pitkästä aikaa tokotreenit. Varmaan kuukauden tauko ollut. Pari kertaa ohjaava oli peruuttanut treenit, kerran Rommi ja itse olimme liian väsyneitä viikonlopun riennoista ja kerran itse olin kiireinen yskimään keuhkoni pihalle. Harmitti vähän, kun tuli näin pitkä tauko, mutta toisaalta se teki kyllä todella hyvää.

Etukäteen vähän pelkäsin kuinka lentoon lähdössä Rommi olisi treeneissä, mutta jätkä yllätti minut täysin. Se teki kuin pieni orava. Ei mitään ongelmia missään, ei vaikka oli uusi treenikaveri. Eikä vesisadekaan haitannut yhtään. Se on nimittäin hauskaa, kun ulkona sataa, niin Rommi menee kyllä mielellään ulos, mutta on paaaljon rauhallisempi, korvat pään myötäisesti ja ei yhtään riehu tai touhota. Kävelee vain suht lähellä minua. Selkeästi ei tykkää sateesta, mutta on kuitenkin valmis sen sietämään. Eilen oli lenkillä sama juttu, mutta illalla tokossa ei. Kiitos vielä S:lle, joka kyyditsi meidät treeneihin ja jäi seuraamaan niitä. Ei tarvinnut bussilla kulkea märän koiran kanssa.

Mitä eilen otettiin.. Paikalla istuminen, minuutti, useammalla palkalla. Ei mitään ongelmia, pysyi hyvin istualteen, mutta tuppasi vähän vilkuilemaan ympärilleen. Tämä on meille suht uusi liike, kovin paljoa ei ole tehty, joten pientä epävarmuutta ja levottomuutta on Rommissa aistittavissa.

Ruutu. Aiemmin ollaan otettu ruutua pari kertaa. Rommi menee innokkaasti alustalle, pysyy siellä hyvin, kerkiän itse kävellä muutaman metrin päästä. Ei tarvita avustajaa. Rommi hienosti ruudussa ollessaan katsoo aina minuun, että tuleeko sitä namia lisää. Nyt aletaan liittää käskyä sanaa seis ruudussa pysymiseen. Tällä viikolla pitää ehdottomasti käydä ostamassa ne tötsät.

Liikkeestä seisominen. Harmittaa. Rommi osasi hyvin tämän liikkeen kesällä, mutta jäi liian vähälle treenille, kun rupesin hiomaan seuraamista yleensä ja nyt poika on sen unohtanut. Käsiapuja siis tarvitaan, mutta uskon, että Rommi nopeasti muistaa tämän liikkeen.

Luoksetulo ja perusasennon hiomista. Otin remmin pois, Rommi yritti lähteä nuuskimaan liian hyvän tuoksuista kohtaa maassa, mutta uskoi, kun ärähdin ja palasi nätisti paikoilleen. Luoksetulon vauhti on loistava, perusasentoa varmistelen ehkä vähän turhaankin itse. Ensimmäisellä kerralla ohjasin, toisella en (meni silloin haistelemaan sitä hajua taas.. oma moka), kolmas meni täydellisesti. Upea ja innokas laukka ja hyvä perusasento ilman käsiohjausta. Tämä on aika mallillaan kyllä.

Askelsiirtymät: eteen ja sivuille menee hyvin, aloitettiin opetella peruuttamista. Pitää vahvistaa Rommille yleensäkin peruuttamista, se periaatteessa osaa sitä vähän. Naksuttimellahan olen tuota peruuttamista sille opettanut. Se on hyvä peruutus: rauhallinen ja menee ennen kaikkea suoraan. Onnistuisikohan sen siirtäminen tähän askelsiirtymien peruutukseen?

Kotona treenin alle siis: liikkeestä seisominen ja ruutu, askelsiirtymiä lisänä. Nyt oikeasti pitää aikatauluttaa itselle jonkinlainen treenihetki Rommin kanssa. Ehkä aina lenkin jälkeen voisi treenailla. Vähän on vain hakemista siinä kuinka paljon ja mitä voi samalla kertaa treenata. Kun en enempää kuin kolmea liikettä halua treenata kerrallaan. Jonkinlaista karkeaa treeniohjelmaa voisi ajatella. Saas nähdä kuinka toimii ja kuinka tässä ohjelmassa pysyn..

MA: ohjatut treenit

TI: Vapaa

KE: kaukokäskyjä (istu-maahan), ruutu, luoksetulo

TO: vapaa

PE: hyppy, liikkeestä maahanmeno, kaukokäskyt (seiso-maahan)

LA:  nouto (huoh), merkki?, askelsiirtymät

SU: seuraaminen, paikallamakuu, liikkeestä seisominen

Yksin reisussa

Kinuski 11. Lokakuu, 2009

Pääsin vihdoin ja viimein katsomaan kummipoikaa, kiitos onnitteluista =) On se vain niin kaunis poika ja todella kiltti. Nukahti minun syliin ja siinä olisi toista voinut pitää vaikka maailman tappiin asti. Tämä viikonloppu on muutenkin ollut erikoinen. S lähti omien vanhempiensa luo, kun se oli sovittu meno jo kuukausia sitten. Eihän tuossa mitään, erossa on ennenkin viikonloppuja vietetty, mutta S:pä otti Rommin mukaan! Tämä on ensimmäinen viikonloppu, kun Rommi ei ole minun mukana. Onhan se ollut hoidossa kasvattajalla kerran ja kerran kaverilla, mutta tämä on jotenkin erilaista. On ihan orpo olo, kun ei ole Rommia vieressä. Mä kaipaan sitä pientä sinistä salamaani, joka ajaa minut tempuillaan välillä hulluksi. En mä niin paljoa S:ää kaipaa kuin Rommia. Ihanaa, kun on arvojärjestys selvillä ;) Onneksi huomenna S ja Rommi palaavat. Näen taas mun mieheni.

Kyllä sitä on vain niin tottunut siihen, että Rommi on aina läsnä. Joko se on jaloissa tai sängyn alla, aina lähtemässä perään, kun menen vaikka vessaan tai keittiöön. Se on aina valmis toimimaan ja tekemään, hakee leikkimään tai tulee lähelle rapsuteltavaksi. Ei sitä tajua kuinka tottunut sitä on pojan läsnäoloon, ennen kuin se on poissa. Onhan se ihanan vapauttavaa välillä olla ilman koiraa, saa nukkua aamusta pitkään eikä ole mikään pakko lähteä lenkille huonoon säähän, mutta suoraan sanottuna. On se elämä paljon tylsempää ilman sinistä salamaani. Ei mikään voita sitä tunnetta, kun Rommi kömpii aamusta kainaloon tai kun lähdetään yhdessä ulos lenkille tai treenaamaan. Päivääkään en kadu, että Rommi  meille muutti. Huomenna sitten ilo repeää, kun tulen kotiin koulusta ja Rommi näkee mut.. Ja olenpa itsekin todella onnellinen, kun kaikki on taas omalla paikallaan.

« Edellinen sivu - Seuraava sivu »