Aihealueen 'Toko' arkisto

Ensi kesänä mölleihin

Kinuski 27. Helmikuu, 2010

Kävi miten kävi, ensi kesänä uskaltaudun möllitokoihin. Pakko olla joku tavoite ja toisekseen, tuo osaa jo niin hyvin. Mölleissä olisi hyvä kerätä kisakokemusta, ennen kuin uskaltautuu oikeisiin kisoihin. Nyt kun vain jostain bongaisi möllejä..

Tänään treenasin kaverin kanssa oikein kunnon häiriöpaikalla Hakametsän jäähallilla ja voi että tuota koiraa. Teki niin täysillä eikä ottanut häiriötä. Toki iso osa ajasta tuli kälätettyä kaverin kanssa, mutta sehän oli ihan piristävää ;) Kiitos vielä kerran siis treeniseurasta Marjut.

Ruutua otin, samoin seuraamista ja kontakti pysyi loistavasti! Juoksuseuraaminenkin toimi. Täyskäännös tökkii, en vain osaa tehdä käännöstä vasempaan, joten kaipa se on käännyttävä oikean kautta, vaikka en sitä olisi halunnut väljyysmahdollisuuden takia.. Askelsiirtymät ok, liikkeestä maahanmeno myös. Haukkuminen on jäänyt siinä vähän jo poies. Hyvä vain. Paikkamakuu hyvä. Olen vain niin ylpeä tuosta pojasta. Treenien jälkeen mentiin hetkeksi koirapuistoon, mutta Rommilla oli kyllä ihan virta pois. En kyllä ihmettele, ulkona oltiin lähemmäs kolme tuntia ja koko ajan tehtiin jotain.

Tänään on ollut kaiken kaikkiaan ihana päivä. Rommi on saanut poikkeuksellisen paljon ihailuja tänään. Toivottavasti piristin näiden ihmisten päivää =) Heille tuntui olevan todella tärkeää jutella koiristaan ja lässyttää Rommille. Meitähän tämä ei haittaa, päinvastoin.

Todistusaineistoa

Kinuski 25. Helmikuu, 2010

Eipä tässä muuta. Olen ylpeä minun pienestä sinisestäni <3

Anni. Kiva kun kävit. Mä olen teidän blogissa käynyt aina kurkkimassa onko tullut päivityksiä. Onnea Pennin upeasta menestyksestä! Olisi kyllä kiva osua johonkin samaan näyttelyyn. Jämsään 6.6. ajattelin mennä ja Tampereen erkkariin, kaikki muu on vielä avoinna. Onnea teille tuleviin näytelmiin, eiköhän se serti saa kaveria piakoin ;)

Kevättalvi

Kinuski 20. Helmikuu, 2010

Päivittelin tuossa linkkilistaani pitkästä aikaa ja myös tulevien tapahtumien kalenteria. Pari uutta foorumilinkkiä tuli ja muutama blogilinkki myös. Kaikki näyttelyt ovat edelleen kysymysmerkillä, elämä vähän heittelee. Lähinnä opiskelukiireiden takia en uskalla sanoa vielä yhtään mitään kesän näytelmistä. Ainoa lähes varma olisi Tampereen erkkari ja joko Oriveden tai 5.6. Jämsässä oleva KR-näyttely. Niissä on sama tuomari, olisi mielenkiintoista käydä viemässä hänelle. Ei ole ilmeisesti Suomessa ennen arvostellut, en ainakaan koiranetin perusteella löytänyt. Kaikki muu on sitten avoinna. Ehkä kesällä osallistutaan möllitokoihin, en tiedä vielä. Riippuu aivan siitä kuinka paljon joudun viettämään aikaaani Helsingissä gradumateriaalia keräten.

Nyt tänänä on ollut aivan ihana päivä. Alunperin ajattelin, että lähdetään taas järven jäälle, mutta toisin kävi. Itse heräsin aamuyöstä kamalaan päänsärkyyn ja ei muuta kuin nappia naamaan. S käytti Rommia aamukävelyllä ja sanoi, että tuulen takia on niin kylmä, että ei siellä pysty olemaan avoimella paikalla. Se siitä sitten =/ Teemme sitten muunlaista lenkkeilyä, toivottavasti ensi tiistainan ei olisi näin kylmä vaan voitaisiin mennä jäälle, kun meillä molemmilla on vapaapäivä.

Nouto on edistynyt kohisten. Rommi pitää kapulaa mähläämättä suussaan, kun sanon paikka =D Nyt kapula pysyy hyvin suussa, pitää vain hakea sitä kestoa ja ruveta opettamaan myös ottamaan kapula entistä alempaa. Nythän se ottaa kapulan kädestäni kuononsa tasolta. Liikkeestä seisominen on palautunut hyvin mieleen (JEE!) ja seuraaminenkin alkaa näyttää paremmalta. Pitää vain treenata enemmän pienissä pätkissä. Hyppy sujuu hyvin, paikkamakuussa ei ole ongelmia. Nyt menee vähän liian hyvin ;) Ehkä sitä tosiaan möllitokoon uskaltaisi lähteä kesällä, jos sopiva kisa löytyy ja vuorokaudessa olisi enemmän tunteja…

Missä tässä on off-nappi?!?

Kinuski 12. Helmikuu, 2010

Eipä ole tullut hetkeen kirjoitettua. Syynä on tapahtumaköyhä elämä. Rommin kanssa on touhuttu samoja asioita kuin ennen, mutta omistaja ja S ovat uppoutuneet koulumaailmaan vähän liian tiiviisti viime aikoina. Ohjattu toko on ollut tauolla pitkän aikaa, joten siltä saraltakaan ei ole mitään uutta.

Rommi otti ja täytti 2 vuotta viime viikon sunnuntaina. Kuvia ei vielä ole, en ole jaksanut ottaa eikä ole edes ollut aikaa. Ehkäpä viikonloppuna. Nyt se on sitten oikeasti aikuinen. Ei uskoisi. Toisaalta sitä vain voi ihmetellä miten aika voi mennä niin nopeasti, vastahan se oli sellainen pieni karvapallo ja nyt se vähän isompi karvapallo. Mutta suoraan sanottuna olen sitä mieltä, että nyt on alkamassa se paras aika koiran kanssa. Rommi osaa perusjutut, on sisäsiisti, ei turhia hötkyille äänille tai muille, on siis sosiaalistettu, ja ehkä himpun verta on tullut älliäkin päähän. Pahimmat höyryt on ehkä päässyt pihalle. Nyt voidaan sitten keskittyä ihan eri tavalla tekemiseen kuin pienen pennun kanssa. Toki pikkupentuaika on ihanaa ja sellaisen pienen pennun voisi taas ottaa, mutta se on niin erilaista tehdä asioita pienen pennun kanssa kuin aikuisen koiran.

Tänään repäisin ja lähdin Rommin ja parin tutun kanssa järven jäälle. Nyt oli ensimmäistä kertaa naskalit mukana (onneksi ei tarvittu). Rommihan nautti suunnattomasti ja niin minäkin. Mukana oli kaksi muuta urosta ja pari narttua. Siinä sai koirat juosta ja touhuta järven jäällä, ihanan vähän oli muita liikkujia. Ja Rommi tuli niin nätisti kutsusta luokse, ei osallistunut muiden satunnaisiin ärhentelyihin, leikki nätisti ja nautti. Minä nautin, kun näki miten paljon Rommi tuosta tykkäsi. Nyt vain toivon, että tämä talvi kestäisi oikein pitkään, että voisi ottaa uudestaan taas ;) Yhteensä oltiin pihalla lähemmäs 2,5 tuntia, joten nyt on molemmilta ehkä vähän veto poissa. Tosin.. Äsken Rommi tyhjensi lattialle jääneen älypelin. Toivossa on hyvä elää, ehkäpä Rommi nyt kuitenkin sai purettua tuota energiaansa niin paljon, että nukkuu pitkän tovin =)

Noudossa aavistus edistymistä

Kinuski 19. Tammikuu, 2010

Tauko kapulan kanssa on tehnyt ehdottomasti hyvää. Nyt Rommi antaa jo hyvin pitää käsillä kuonosta kiinni ja nätisti pitää kapulaa samalla. Päädyin nyt kuitenkin opettamaan pakotteen kautta, koska ohjaaja opettaa näin enkä ole saanut hyviä ohjeita millä muulla tapaa voisin noudon opettaa. Katsotaan mihin tällä tavalla päästään. Paljon on kuitenkin edistystä tapahtunut lyhyessä ajassa mielestäni.

Seuraaminen on nyt otettu tehotarkkailun alle, naksuttelemalla hion oikeaa paikkaa ja katsekontaktia. Jo tämän päivän treenien jälkeen tuntui jo vähän paranevan. Minulla on huono tapa pyrkiä etenemään liian nopeasti, se näkyy kaikessa, oli kyse omasta tekemisestä tai sitten jonkun toisen kanssa tehtävästä asiasta. Liian nopea ihminen.. Ei ehkä uskoisi ;) Mutta toko on siitä hyvä, että minun on pakko opetella tekemään asioita rauhallisesti ja perusteellisesti. Olen kyllä pikkutarkka ihminen, mutta haluan tehdä asioita nopeasti. Huono yhdistelmä.

Paikkamakuuta otin sisällä kotona kahdesti: ensimmäisellä kerralla menin hetkeksi piiloon ja toisella sitten olin keittiön toisella puolella 2 minuuttia. Hyvin meni =) Kaukokäskyihin nyt otin vain istu-maahan käsiliikkeellä varustettuna. Istuminen tökki, ei tahtonut nousta, joten tätä pitää muistutella. Mutta eiköhän se tästä. Loppuviikosta roudaan hyppyesteen ulos ja otetaan sitä plus ruutua ja ehkä voisi verestää merkkiäkin. Katsotaan mitä ehditään ja jaksetaan.

Hajustettu kaupunki

Kinuski 12. Tammikuu, 2010

Nyt olemme reilun viikon kaupungissa taas, tosin viime viikonloppu meni sitten S:n vanhempien luona toisaalla, kaupungissa kyllä, mutta todella syrjässä keskustasta. Rommissa on tapahtunut muutos. Jos se maalla tyhjensi rakkonsa heti ulos päästyään, niin täällä on merkkailu palannut kuvioihin. Nostaa kyllä jalkaa heti, kun ulos tullaan, mutta se on vain pikainen pissa, merkkailua. Täällä kuono vetää enemmän toisten koirien merkeille kuin yleensä lumen nuuskutteluun. Ero on aika valtava verrattuna maalla oloon. Toki aivan ymmärrettävä, kun muistetaan, että vanhempieni luona ei muita koiria ole kuin Noppe ja Lili, joista kumpikaan ei juuri pihapiiriä kauemmaksi mene, joten saamme tarpoa ihan koirahajuista vapaalla vyöhykkeellä pelloilla ja metsillä.

Viikonloppu oli kiva, S:n vanhempien luona. Lähtöpäivänä oli vähän vähemmän pakkasta, joten teimme oikein pitkän lenkin ja löysimme aivan mahtavan lamme. Sinne jäälle sitten uskaltauduimme ja laskimme Rommin irti. Voi että kun toinen nautti. Harmi, kun ei ollut kameraa mukana, tosin epäilen kyllä, että sumuisessa säässä kuvat eivät olisi onnistuneet. Mutta Rommi juoksi, nuuski ja nautti olostaan silmin nähden. Itsellekin tuli todella hyvä mieli koko päiväksi. Puolituntia pystyttiin olemaan jäällä, sitten alkoi S:n varpaita palella, joten suuntasimme kotiinpäin. Oli meillä väsynyt poika sitten. Pitää tuo lampi muistaa, mennään seuraavallakin kerralla sinne.

Mitäs muuta me ollaan tehty? Ei juuri mitään. Pientä temppuilua vain. Toko on ollut joulutauolla ja mekin ollaan pidetty pientä taukoa treeneistä, mitä nyt satunnaisesti jotain tehdään, esim. kaukokäskyjä istu-maahan, maahan-seiso, istu-seiso -rimpsuja. Tänään yllätykseni kokeilin vähän pidemmällä välimatkalla ja ilman namiapua maahan-seiso -sarjaa ja Rommi osasi sen! Näpsäksästi nousee. Toki on vielä paljon tehtävää, mutta tunnistaa kyllä käskyn ja käsimerkin. Istu-seiso vaatii vielä hiomista, Rommi lähtee siinä liikkeelle =/

Erityinen ilon aihe on noutokapula. Tänään tuntui, että Rommin päässä vähän naksahti tuo kapula. Aiemmin opetin pakotteilla ja Rommi meni siitä lukkoon. Todennäköisesti en vain osannut tehdä sitä oikein, joten unohdimme hetkeksi kapulan. Nyt taas kaivoin sen esiin ja Rommi ottaa taas innolla kapulan suuhun ja välillä on jopa pitänyt sitä hetken, ihan vain sekunnin kymmenesosan, mutta kuitenkin. Tästä on hyvä jatkaa, kun vain tietäisi miten.. Toinen iloinen asia oli paikkamakuu. Laitoin Rommin makuuseen ja lähdin piilottelemaan nappuja. Pysyi hyvin, vaikka kävin toisessa huoneessa. Pientä välipalkkaa annoin. Yhden ainoan kerran nousi, kun menin Rommin ohitse sen taa, mutta palautin uudestaan maahan ja tein uudestaan, niin ei enää noussut. JES! Hyvältä näyttää.

Pikkupuhteena olen Rommia opettanut tunnistamaan sormia. Peukalossa mennään, tökkii sitä jo ihan kivasti kuonollaan ja nuolee myös ;) Eiköhän me kohta saada poika tunnistamaan kaikki sormet. Kivaa pientä älytöntä aivojumppaa toiselle, olen nimittän huomannut, että tokoliikkeet alkavat olla sille aika tuttuja eivätkä niin väsytä poikaa. Tosin pakko sanoa, ei tuosta aina tiedä milloin se väsyy, innokkaana partiopoikana se tekisi kauemmin kuin minä.

Takaisin kaupunkiin

Kinuski 3. Tammikuu, 2010

Maalta on nyt palattu takaisin kaupungin harmauteen. Heti alkoi jo tökkiä tämä kaupunki elämä, lähinnä remmilenkkien määrä. Oli niin ihanaa, kun saattoi vain laskea Rommin irti, eikä tarvinnut välittää tuon taivaallista muista koirista tai ihmisistä. Mutta eipä tätä toivottavasti kauaa joudu kestämään ja onneksi voi aina paeta vanhempien luo maalle.

Tässä on pari kuvaa tuosta noin kolmen viikon rentoutumisajasta. Kamera oli mukana, mutta eipä hirveästi tullut otettua kuvia. Pari ekaa kuvaa on meidän metsistä, opetin Rommin hyppimään käskystä kiville. Nämä ovat erittäin nättejä kuvia mielestäni, tunnelmallisia =) Ehkäpä ensi vuonna niistä saa joulukortin? ;)

Pitkällisen ruikuttamisen jälkeen sain S:n vihdoin rakentamaan minulle kunnon tokoesteen. Pahvisen viritelmän heitin pois aikoja sitten, se ei vain toiminut. Nyt on kunnon este laudoista tehtynä. Hyppykorkeutta voi säätää viidestä sentistä aina 45 senttiin asti. Näissä kuvissa Rommi hyppää maksimikorkeudelta testimielessä. Valitettavasti kuvat ovat epätarkkoja, ei riitä kamerassa tehot tai sitten me ei vain osata käyttää sitä..

Mä olen niin tyytyväinen tuohon esteeseen. Se on juuri sellainen kuin halusin. Aivan mahtava! Nyt sitten voi helpommin treenata hyppyäkin kotona. Kyllä on onni, että mies on niin taitava käsistään.

Maalla ollessa pakkanen pääsi kerran yllättämään. Tiputti suoraan muutamasta pakkasasteesta lähemmäs kolmeakymmentä, joten pientä sinistä alkoi vähän palella. Sen, lihasjumien ja treenaamisen takia päätimme äidin kanssa tehdä Rommille takin. Olipahan se työn ja tuskan takana, kiitos temppuilevan saumurin.  Ohje on täältä. Vanhasta pörröfleecitakin alusta tehtiin tuo mantteli. Takki on ehkä aavistuksen liian iso sivuilta, mutta halusin, että se peittää kunnolla takareidet, koska pääsääntöisesti tulen takkia käyttämään ennen ja jälkeen treenien lämmittelyssä ja jäähdyttelyssä. Päätin neuloa pienen kauluksen pääntiehen, ihan sen takia, että se pysyy hyvin paikoillaan ja lämmittää vähän niskaa. Olipahan tuskainen homma nostaa virkkuukoukulla kaksinkertaisen fleecen läpi silmukoita ja toinen yhtä kurja homma oli ommella heijastinnauhat kiinni.. Mutta kuitenkin, tällainen takista nyt tuli.

Tyytyväinen olen takkiin. Vielä ei sitä olla käytetty kunnolla, mutta on hyvä, että se on nyt varalla olemassa. Tarranauhan sijaan laitoin tavalliset napit ja neuloin pienet nappisilmut, jotta siivet saa kiinni hyvin. Hyvin on toiminut ja aina voi sitten muuttaa, jos systeemi ei toimi. Eipä maksanut oikeastaan mitään, kaikkea löytyi kotoa. Tai noh, tarraheijastin nauhat piti ostaa, mutta kuitenkin.

Lentävät veriletut

Kinuski 24. Marraskuu, 2009

Päätinpä eilen ryhdistäytyä taas tuon noudon opettamisen kanssa. Rommihan on alusta asti ollut todella kiinnostunut noutokapulasta ja lenkilläkin mielellään kantaa tikkuja ja keppejä suussaan pureksimatta. Hyvät lähtökohdat noudon opettamiselle vai mitä? Nyt olemme treeneissä siinä pisteessä, että Rommi sietää kädet kuonon ympärillä ilman kapulaa, mutta ei kyllä siitä tykkää. Pitää tuota harjoitella vielä lisää. Miinuspuoli tuossa on se, että kapula on menettänyt nyt kiinnostuksensa. Rommi ei enää sitä suuhunsa ota.

Näin ollen marssin eilen Prismaan ja ostin paketin verilettuja. Namit esiin, kapula maahan ja naksutin käteen. Mitä tekee Rommi? Lähtee peruuttamaan. Se peruutti meidän keittiöstä makkariin.. Ihan hienoa ja kivaa, mutta ei nyt se mitä haettiin. Tuntuu, että Rommi on yhdistänyt tuon naksun peruuttamiseen, joten on vaikeaa saada se tarjoamaan mitään muuta. Toki lopulta vilkaisi kapulaa, josta naksautin. Yritin seurata pojan silmän liikkeitäkin, että olisin siitä voinut naksautta..Lopulta pääsin vähän tiheämmin naksauttelemaan pojalle, veriletut vain lensi. Pidin niitä nimittäin suussani ja aina puhalsin pienen palan. Kyllä koiraihmiset voivat olla hulluja =D

Toivottavasti nyt saisin heräteltyä pojan innostuksen kapulaa kohtaan. Edelleen Rommin kierrokset nousevat, kun kapulan näkee ja haluaisi sen, mutta ei minun tavallani.. Pitää nyt jatkaa tuota naksuttelua ja palkata edes tuosta kapulaan katsomisesta.

Eiliset tokotreenit menivät hyvin. Kauniit ja vauhdikkaat luoksetulot, hyvään perusasentoon. Seuraaminen on parantunut, samoin käännökset. Varmistelen todella paljon oikealle käännöstä, pitäisi ehkä vähitellen jättää käsiapu pois. Otin samaa seuraamiskuviota (hetken suoraan, käännösvasemmalle, täyskäännös, suoraan, käännös oikealle) myös ilman hihnaa ja meni hyvin. Nyt pitää vain itse opetella ottamaan remmi pois. Estehyppy meni hyvin, pääsin jo esteen taakse itse. Kaiken kaikkiaan koira osaa ohjaajasta huolimatta eli minun pitää yhä edelleen rauhoittaa omaa menoani. En voi mennä ja tehdä niin nopeasti kuin tekisin normaalisti vaan pitää tehdä kuin hidastetussa filmissä. Sen kun vain saisi omaan päähänsä.

Omistaja ryhdistäytyy nyt

Kinuski 27. Lokakuu, 2009

Eilen oli pitkästä aikaa tokotreenit. Varmaan kuukauden tauko ollut. Pari kertaa ohjaava oli peruuttanut treenit, kerran Rommi ja itse olimme liian väsyneitä viikonlopun riennoista ja kerran itse olin kiireinen yskimään keuhkoni pihalle. Harmitti vähän, kun tuli näin pitkä tauko, mutta toisaalta se teki kyllä todella hyvää.

Etukäteen vähän pelkäsin kuinka lentoon lähdössä Rommi olisi treeneissä, mutta jätkä yllätti minut täysin. Se teki kuin pieni orava. Ei mitään ongelmia missään, ei vaikka oli uusi treenikaveri. Eikä vesisadekaan haitannut yhtään. Se on nimittäin hauskaa, kun ulkona sataa, niin Rommi menee kyllä mielellään ulos, mutta on paaaljon rauhallisempi, korvat pään myötäisesti ja ei yhtään riehu tai touhota. Kävelee vain suht lähellä minua. Selkeästi ei tykkää sateesta, mutta on kuitenkin valmis sen sietämään. Eilen oli lenkillä sama juttu, mutta illalla tokossa ei. Kiitos vielä S:lle, joka kyyditsi meidät treeneihin ja jäi seuraamaan niitä. Ei tarvinnut bussilla kulkea märän koiran kanssa.

Mitä eilen otettiin.. Paikalla istuminen, minuutti, useammalla palkalla. Ei mitään ongelmia, pysyi hyvin istualteen, mutta tuppasi vähän vilkuilemaan ympärilleen. Tämä on meille suht uusi liike, kovin paljoa ei ole tehty, joten pientä epävarmuutta ja levottomuutta on Rommissa aistittavissa.

Ruutu. Aiemmin ollaan otettu ruutua pari kertaa. Rommi menee innokkaasti alustalle, pysyy siellä hyvin, kerkiän itse kävellä muutaman metrin päästä. Ei tarvita avustajaa. Rommi hienosti ruudussa ollessaan katsoo aina minuun, että tuleeko sitä namia lisää. Nyt aletaan liittää käskyä sanaa seis ruudussa pysymiseen. Tällä viikolla pitää ehdottomasti käydä ostamassa ne tötsät.

Liikkeestä seisominen. Harmittaa. Rommi osasi hyvin tämän liikkeen kesällä, mutta jäi liian vähälle treenille, kun rupesin hiomaan seuraamista yleensä ja nyt poika on sen unohtanut. Käsiapuja siis tarvitaan, mutta uskon, että Rommi nopeasti muistaa tämän liikkeen.

Luoksetulo ja perusasennon hiomista. Otin remmin pois, Rommi yritti lähteä nuuskimaan liian hyvän tuoksuista kohtaa maassa, mutta uskoi, kun ärähdin ja palasi nätisti paikoilleen. Luoksetulon vauhti on loistava, perusasentoa varmistelen ehkä vähän turhaankin itse. Ensimmäisellä kerralla ohjasin, toisella en (meni silloin haistelemaan sitä hajua taas.. oma moka), kolmas meni täydellisesti. Upea ja innokas laukka ja hyvä perusasento ilman käsiohjausta. Tämä on aika mallillaan kyllä.

Askelsiirtymät: eteen ja sivuille menee hyvin, aloitettiin opetella peruuttamista. Pitää vahvistaa Rommille yleensäkin peruuttamista, se periaatteessa osaa sitä vähän. Naksuttimellahan olen tuota peruuttamista sille opettanut. Se on hyvä peruutus: rauhallinen ja menee ennen kaikkea suoraan. Onnistuisikohan sen siirtäminen tähän askelsiirtymien peruutukseen?

Kotona treenin alle siis: liikkeestä seisominen ja ruutu, askelsiirtymiä lisänä. Nyt oikeasti pitää aikatauluttaa itselle jonkinlainen treenihetki Rommin kanssa. Ehkä aina lenkin jälkeen voisi treenailla. Vähän on vain hakemista siinä kuinka paljon ja mitä voi samalla kertaa treenata. Kun en enempää kuin kolmea liikettä halua treenata kerrallaan. Jonkinlaista karkeaa treeniohjelmaa voisi ajatella. Saas nähdä kuinka toimii ja kuinka tässä ohjelmassa pysyn..

MA: ohjatut treenit

TI: Vapaa

KE: kaukokäskyjä (istu-maahan), ruutu, luoksetulo

TO: vapaa

PE: hyppy, liikkeestä maahanmeno, kaukokäskyt (seiso-maahan)

LA:  nouto (huoh), merkki?, askelsiirtymät

SU: seuraaminen, paikallamakuu, liikkeestä seisominen

Noudon alkeet

Kinuski 25. Elokuu, 2009

Kiitos taas tulleista kommenteista, en aina muistakaan niistä kiittää ja vastailla niihin. Anni, kannattaa käyttää ehdottomasti Penniä tällä tuomarilla. Toki on tarkka, mutta selkeästi tykkäsi merlestä. Sinänsä oli sitten jännä, että ei kuitenkaan huomautellut, jos väri ei ollut puhdas tai oli paljon mustaa. Pikkutarkkaan kävi kyllä koirat lävitse, mutta parempi se on kuin joku muutaman rivin ympäripyöreä arvostelu, tällaisesta saa enemmän irti. Niin ja “varoituksen” sana.. Hän arvosteli koirat pöydällä samalla kuin tutki. Maassa ei seisottui kuin ihan alussa ja heti otti liikkeet ja sitten pöydälle. Oli ihan mielenkiintoinen kokemus.

Sitten itse asiaan. Eilen oli taas tokoa. Jossain vaiheessa taas vaihtuu ryhmä, toivottavasti samalla ohjaajalla pysytään, taso pysyy kuitenkin samana eli alo/kisavalmiit sekaryhmä. Heti alkuun otettiin paikallamakuu. Tällä kertaa irrotin Rommin remmistä ja jäin vähän lähemmäs ihan varulta. Otin kuitenkin täysiaikaisen paikallamakuun eli 2 minuuttia, mutta välillä kävin palkkaamassa, kun pojan katse harhaili. Ei Rommi ylös pyrkinyt, vaikka vieressä piti omistajan käydä koiraa palauttamassa oikeaan asentoon. Kuitenkin on parempi vahvistaa sitä oikeaa asentoa. Yhden kerran Rommi rupesi syömään ruohoa, johon sitten puutuin. Eipä tässä mitään sanottavaa ole. Ensi kerralla pidempi matka vain, uskoisin, että Rommi hyvin pysyy paikoillaan.

Uutena asiana otettiin noutoa. Hohoijaa.. Ahne namipossu iski. Ongelmahan meillä on ollut se, että Rommi ottaa kapulan nätisti, ei pure eikä mählää sitä, mutta ei anna sitä takaisin. Edellisen kerran lopuksi sain ohjeita, että hihnalla vedän koiran luo, kapula pois ja nami. Noh tätä kokeiltiin sitten eilen ja tulos on se, että Rommi vain käyttää kapulaa nopeasti suussa ja se on siinä. Ei pidä. Mutta toisaalta, se on edelleen ihan älyttömän kiinnostunut ja innostunut kapulasta, joten nyt vain pikkuhiljaa ruvetaan opettamaan sitä pitämistä pojalle. Onni on kuitenkin se, että Rommi ei edelleenkään pyri puremaan kapulaa.

Tai kyllähän Rommi oikeastaan sitä kapulaa pitää, jos sen antaa sille ja antaa sen liikkua sen kanssa, mutta ei paikallaan sitä pidä. Huomasinpa myös ohjaajan kanssa, että Rommi kiihtyy nameista, joten vastaisuudessa pitää treenata paljon tylsempien namien kanssa. Suunnitelma on nyt tämä: tylsien namien kanssa opetetaan Rommi ottamaan kapula suuhun ja sitten pikkuhiljaa pidennetään sitä aikaa, jonka sen täytyy pitää kapula suussa. Katsotaan mitä tuleman pitää..

Seuraava »