Takaisin kaupunkiin
Kinuski 3. Tammikuu, 2010
Maalta on nyt palattu takaisin kaupungin harmauteen. Heti alkoi jo tökkiä tämä kaupunki elämä, lähinnä remmilenkkien määrä. Oli niin ihanaa, kun saattoi vain laskea Rommin irti, eikä tarvinnut välittää tuon taivaallista muista koirista tai ihmisistä. Mutta eipä tätä toivottavasti kauaa joudu kestämään ja onneksi voi aina paeta vanhempien luo maalle.
Tässä on pari kuvaa tuosta noin kolmen viikon rentoutumisajasta. Kamera oli mukana, mutta eipä hirveästi tullut otettua kuvia. Pari ekaa kuvaa on meidän metsistä, opetin Rommin hyppimään käskystä kiville. Nämä ovat erittäin nättejä kuvia mielestäni, tunnelmallisia =) Ehkäpä ensi vuonna niistä saa joulukortin? ;)
Pitkällisen ruikuttamisen jälkeen sain S:n vihdoin rakentamaan minulle kunnon tokoesteen. Pahvisen viritelmän heitin pois aikoja sitten, se ei vain toiminut. Nyt on kunnon este laudoista tehtynä. Hyppykorkeutta voi säätää viidestä sentistä aina 45 senttiin asti. Näissä kuvissa Rommi hyppää maksimikorkeudelta testimielessä. Valitettavasti kuvat ovat epätarkkoja, ei riitä kamerassa tehot tai sitten me ei vain osata käyttää sitä..
Mä olen niin tyytyväinen tuohon esteeseen. Se on juuri sellainen kuin halusin. Aivan mahtava! Nyt sitten voi helpommin treenata hyppyäkin kotona. Kyllä on onni, että mies on niin taitava käsistään.
Maalla ollessa pakkanen pääsi kerran yllättämään. Tiputti suoraan muutamasta pakkasasteesta lähemmäs kolmeakymmentä, joten pientä sinistä alkoi vähän palella. Sen, lihasjumien ja treenaamisen takia päätimme äidin kanssa tehdä Rommille takin. Olipahan se työn ja tuskan takana, kiitos temppuilevan saumurin. Ohje on täältä. Vanhasta pörröfleecitakin alusta tehtiin tuo mantteli. Takki on ehkä aavistuksen liian iso sivuilta, mutta halusin, että se peittää kunnolla takareidet, koska pääsääntöisesti tulen takkia käyttämään ennen ja jälkeen treenien lämmittelyssä ja jäähdyttelyssä. Päätin neuloa pienen kauluksen pääntiehen, ihan sen takia, että se pysyy hyvin paikoillaan ja lämmittää vähän niskaa. Olipahan tuskainen homma nostaa virkkuukoukulla kaksinkertaisen fleecen läpi silmukoita ja toinen yhtä kurja homma oli ommella heijastinnauhat kiinni.. Mutta kuitenkin, tällainen takista nyt tuli.
Tyytyväinen olen takkiin. Vielä ei sitä olla käytetty kunnolla, mutta on hyvä, että se on nyt varalla olemassa. Tarranauhan sijaan laitoin tavalliset napit ja neuloin pienet nappisilmut, jotta siivet saa kiinni hyvin. Hyvin on toiminut ja aina voi sitten muuttaa, jos systeemi ei toimi. Eipä maksanut oikeastaan mitään, kaikkea löytyi kotoa. Tai noh, tarraheijastin nauhat piti ostaa, mutta kuitenkin.
Kinuski
Ihania nuo lumikuvat, kyllä silmä lepää niitä katsellessa :) Kivat nuo manttelin värit, sopii merlelle mielestäni hirmu hyvin!
Mä todella tykkään noista kuvista. Ihan yksin jopa nuo otin! Ihan takulla kehitytän nämä kuvat. Joo tuo manttelin värit käy hyvin merlelle ja mä tykkään tuosta kuvion inka-henkisyydestä.
Takista tuli hieno! Rommi ei vaan näytä rakastuneelta sen päällä pitämiseen, kumma juttu. Meijänkään koira ei niin rakasta villapaitaansa. Puhumattakaan vanhasta säärystimestä, joka toimii kaulurina sen jälkeen, ku oli kurkku tulehdus epäilys ja antibioottikuuri siihen.
Joo, noh toisaalta en yhtään ihmettele, jos tökkii. Ties kuinka monta kertaa puettiin tuo takki päälle ja kokeltiin sitä. Tuo kuvanotto hetki ei myöskään ollut paras mahdollinen (koira väsynyt), mutta eiköhän se siitä. Ei kyllä olla vielä päästy sitä pitään kunnolla, mutta eiköhän niitä tilaisuuksia vielä tule.