Kuukausiarkisto Lokakuu, 2009

Pieni temppuvideo

Kinuski 27. Lokakuu, 2009

Please enable Javascript and Flash to view this Flash video.

Joutessani tekaisin tällaisen pienen videon. Ei kovin kummoinen, mutta jotain edes. Itse kun samalla kuvasi, niin laatu on mitä on. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa.

Omistaja ryhdistäytyy nyt

Kinuski 27. Lokakuu, 2009

Eilen oli pitkästä aikaa tokotreenit. Varmaan kuukauden tauko ollut. Pari kertaa ohjaava oli peruuttanut treenit, kerran Rommi ja itse olimme liian väsyneitä viikonlopun riennoista ja kerran itse olin kiireinen yskimään keuhkoni pihalle. Harmitti vähän, kun tuli näin pitkä tauko, mutta toisaalta se teki kyllä todella hyvää.

Etukäteen vähän pelkäsin kuinka lentoon lähdössä Rommi olisi treeneissä, mutta jätkä yllätti minut täysin. Se teki kuin pieni orava. Ei mitään ongelmia missään, ei vaikka oli uusi treenikaveri. Eikä vesisadekaan haitannut yhtään. Se on nimittäin hauskaa, kun ulkona sataa, niin Rommi menee kyllä mielellään ulos, mutta on paaaljon rauhallisempi, korvat pään myötäisesti ja ei yhtään riehu tai touhota. Kävelee vain suht lähellä minua. Selkeästi ei tykkää sateesta, mutta on kuitenkin valmis sen sietämään. Eilen oli lenkillä sama juttu, mutta illalla tokossa ei. Kiitos vielä S:lle, joka kyyditsi meidät treeneihin ja jäi seuraamaan niitä. Ei tarvinnut bussilla kulkea märän koiran kanssa.

Mitä eilen otettiin.. Paikalla istuminen, minuutti, useammalla palkalla. Ei mitään ongelmia, pysyi hyvin istualteen, mutta tuppasi vähän vilkuilemaan ympärilleen. Tämä on meille suht uusi liike, kovin paljoa ei ole tehty, joten pientä epävarmuutta ja levottomuutta on Rommissa aistittavissa.

Ruutu. Aiemmin ollaan otettu ruutua pari kertaa. Rommi menee innokkaasti alustalle, pysyy siellä hyvin, kerkiän itse kävellä muutaman metrin päästä. Ei tarvita avustajaa. Rommi hienosti ruudussa ollessaan katsoo aina minuun, että tuleeko sitä namia lisää. Nyt aletaan liittää käskyä sanaa seis ruudussa pysymiseen. Tällä viikolla pitää ehdottomasti käydä ostamassa ne tötsät.

Liikkeestä seisominen. Harmittaa. Rommi osasi hyvin tämän liikkeen kesällä, mutta jäi liian vähälle treenille, kun rupesin hiomaan seuraamista yleensä ja nyt poika on sen unohtanut. Käsiapuja siis tarvitaan, mutta uskon, että Rommi nopeasti muistaa tämän liikkeen.

Luoksetulo ja perusasennon hiomista. Otin remmin pois, Rommi yritti lähteä nuuskimaan liian hyvän tuoksuista kohtaa maassa, mutta uskoi, kun ärähdin ja palasi nätisti paikoilleen. Luoksetulon vauhti on loistava, perusasentoa varmistelen ehkä vähän turhaankin itse. Ensimmäisellä kerralla ohjasin, toisella en (meni silloin haistelemaan sitä hajua taas.. oma moka), kolmas meni täydellisesti. Upea ja innokas laukka ja hyvä perusasento ilman käsiohjausta. Tämä on aika mallillaan kyllä.

Askelsiirtymät: eteen ja sivuille menee hyvin, aloitettiin opetella peruuttamista. Pitää vahvistaa Rommille yleensäkin peruuttamista, se periaatteessa osaa sitä vähän. Naksuttimellahan olen tuota peruuttamista sille opettanut. Se on hyvä peruutus: rauhallinen ja menee ennen kaikkea suoraan. Onnistuisikohan sen siirtäminen tähän askelsiirtymien peruutukseen?

Kotona treenin alle siis: liikkeestä seisominen ja ruutu, askelsiirtymiä lisänä. Nyt oikeasti pitää aikatauluttaa itselle jonkinlainen treenihetki Rommin kanssa. Ehkä aina lenkin jälkeen voisi treenailla. Vähän on vain hakemista siinä kuinka paljon ja mitä voi samalla kertaa treenata. Kun en enempää kuin kolmea liikettä halua treenata kerrallaan. Jonkinlaista karkeaa treeniohjelmaa voisi ajatella. Saas nähdä kuinka toimii ja kuinka tässä ohjelmassa pysyn..

MA: ohjatut treenit

TI: Vapaa

KE: kaukokäskyjä (istu-maahan), ruutu, luoksetulo

TO: vapaa

PE: hyppy, liikkeestä maahanmeno, kaukokäskyt (seiso-maahan)

LA:  nouto (huoh), merkki?, askelsiirtymät

SU: seuraaminen, paikallamakuu, liikkeestä seisominen

Yksin reisussa

Kinuski 11. Lokakuu, 2009

Pääsin vihdoin ja viimein katsomaan kummipoikaa, kiitos onnitteluista =) On se vain niin kaunis poika ja todella kiltti. Nukahti minun syliin ja siinä olisi toista voinut pitää vaikka maailman tappiin asti. Tämä viikonloppu on muutenkin ollut erikoinen. S lähti omien vanhempiensa luo, kun se oli sovittu meno jo kuukausia sitten. Eihän tuossa mitään, erossa on ennenkin viikonloppuja vietetty, mutta S:pä otti Rommin mukaan! Tämä on ensimmäinen viikonloppu, kun Rommi ei ole minun mukana. Onhan se ollut hoidossa kasvattajalla kerran ja kerran kaverilla, mutta tämä on jotenkin erilaista. On ihan orpo olo, kun ei ole Rommia vieressä. Mä kaipaan sitä pientä sinistä salamaani, joka ajaa minut tempuillaan välillä hulluksi. En mä niin paljoa S:ää kaipaa kuin Rommia. Ihanaa, kun on arvojärjestys selvillä ;) Onneksi huomenna S ja Rommi palaavat. Näen taas mun mieheni.

Kyllä sitä on vain niin tottunut siihen, että Rommi on aina läsnä. Joko se on jaloissa tai sängyn alla, aina lähtemässä perään, kun menen vaikka vessaan tai keittiöön. Se on aina valmis toimimaan ja tekemään, hakee leikkimään tai tulee lähelle rapsuteltavaksi. Ei sitä tajua kuinka tottunut sitä on pojan läsnäoloon, ennen kuin se on poissa. Onhan se ihanan vapauttavaa välillä olla ilman koiraa, saa nukkua aamusta pitkään eikä ole mikään pakko lähteä lenkille huonoon säähän, mutta suoraan sanottuna. On se elämä paljon tylsempää ilman sinistä salamaani. Ei mikään voita sitä tunnetta, kun Rommi kömpii aamusta kainaloon tai kun lähdetään yhdessä ulos lenkille tai treenaamaan. Päivääkään en kadu, että Rommi  meille muutti. Huomenna sitten ilo repeää, kun tulen kotiin koulusta ja Rommi näkee mut.. Ja olenpa itsekin todella onnellinen, kun kaikki on taas omalla paikallaan.