Käytiin S:n kanssa lauantaina Tampereen kv-näyttelyssä. Kannatti ehdottomasti mennä linkillä, porukkaa oli ihan hirveästi. Hauskaa kyllä oli, ei siinä mitään. Shelttikehähän me mentiin katsomaan, tosin jouduttiin lähtemään ennen narttujen vuoroa. Harmi sinäänsä, mutta joku toinen kerta sitten. Oli kuitenkin upeaa nähdä hienoja koiria, esim. Fella (Grandgables a showy fellow, kennel Sunsweet) oli todella komean näköinen. Samoin silmääni miellytti Curre (Moorwood Caribbean Blue Lover, kennel Bumtsi Bum), sillä on kerta kaikkiaan upea merleväritys ja mahtava luonne.

Shoppailtuakin tuli: ostin harjan ja kamman Rommille, pentu kongin, pari palloa ja herkkunameja. Tänään ajattelin vielä käydä hakemassa jotain pientä lelua, mutta sitten varmana on näin aluksi ihan tarpeeksi. Luita pitäisi ostaa myös, mutta olen vain aika neuroottinen niiden suhteen. Meidän vanha, jo kuollut sekarotuinen uroskoira nuorena melkein tuhkehtui solmuluuhun, joten hieman pelottaa ostaa luita. Mustissa ja Mirrissä olisi tarkoitus käydä luita ostamassa ja uskoisin, että he osaavat suositella sopivia luita.

Rommi kotiutuu ihan pian. Uskomattoman nopeasti on aika mennyt. Aluksi ajattelin, että en millään malttaisi odottaa pojan tuloa, mutta aika kivuttomasti se on mennyt. Mielessä kiitää vaan tuhat ja yksi kysymystä: osaanko, pystynyko, entä jos pentu on vakavasti sairas jne. Sitten järjellä ajatellen huomaan, että ihan varmana me osaamme ja pystymme. Vakuutukset on keksitty sairastapauksia varten. Kun ei ole mahdollista ennustaa pennun sairastumista, sitä ei liiaksi kannata murehtia, se on arpapeliä. Joku koira sairastuu ja joku ei. Sitten sen kanssa on vain elettävä, jos sairas koira osuu meidän kohdalle.